Liikuntasauman merkitys ja valinta

Liikuntasauman merkitys ja valinta

​Betonilattioissa liikuntasaumojen tarkoitus on ohjata laatan kutistumat tapahtumaan saumassa. Lähes aina sauma toimii myös kuormia siirtävänä osana, jonka tehtävä on parantaa laatan kapasiteettiä. Näin laatan paksuutta ei tarvitse kasvattaa turhaan. Kolmas tyypillinen tarkoitus on toimia työsaumana. Usein sauma ajaa näitä kaikkia kolmea tarkoitusta saman aikaisesti.

Miksi saumaan kannattaa kiinnittää huomiota?

Yleinen sanonta on, että rakennuksen lattian ja katto ovat sen tärkeimmät osat. Tämä epäilemättä pitää yleisellä tasolla paikkaansa, etenkin logistiikassa ja teollisuudessa. Siinä missä ulkoseinä voidaan huputtaa ja korjaamisen ajaksi häiriö voidaan rajoittaa seinän vieressä oleviin hyllyihin, on tilanne etenkin lattioiden osalta usein vaikeampi. Trukkien ajoreitillä oleva korjaus voi estää liikkumisen kokonaan. Yleensä ongelmat tulevat kaikkein eniten rasitetuille alueille, joissa myös liikenteen rajoittaminen vaikuttaa eniten. Esimerkiksi oviaukossa tehtävä korjaus voi pahimmillaan halvaannuttaa kokonaisen rakennuksen. Jos tavaraa ei voida tuoda ovesta ulos, on koko varasto hyödytön. Paremmassakin tapauksessa joudutaan sulkemaan käytävä, tai ohjaamaan kulku toiselle reitille. Vaikka operaatiot eivät siis katkeaisi, voi tavaran liikkuminen hidastua merkittävästi.

Lattioissa on monen kaltaisia ongelmia. Yksi varsin yleinen on liikuntasaumojen aiheuttamat ongelmat. Saumoissa ongelmat käytännössä johtuvat aina väärästä tuotteesta, tai asennusvirheestä. Maanantaikappaleita voi tietenkin aina tulla vastaan, mutta käytännössä nämä ovat kohtalaisen harvinaisia.

Liikuntasaumojen ominaisuudet, ongelmien lähteet, ja käyttämätön potentiaali

Liikuntasaumoissa väärä tuote tarkoittaa yleensä joko väärän muotoista saumaa, väärän kuormitustason saumaa, tai väärää materiaalia. Asennusvirheet ovat yleensä väärään korkoon tai vinoon asennettuja saumoja.

Joskus myös esiintyy kiinni hitsattuja saumoja. Nämä ongelmat ilmenevät eri tavoilla. Alla on kuvattu sauman ominaisuudet ja niiden erikoishuomiot, sekä tyypillisimmät virheet asennuksissa sekä niistä syntyvät ongelmat.

Sauman ominaisuudet

Sauman materiaali

Sauman materiaalin määrittely on yleensä suhteellisen hyvin hallittu osuus. Yleisimmin käytössä olevat materiaalit ovat käsittelemätön ”musta” teräs, erilaiset pinnoitetut vaihtoehdot, kuten perinteinen kuumasinkki, tai hieman vaativampiin olosuhteisiin sopivat sinkkiseokset, kuten sinkki-alumiini-magnesium pinnoite, sekä erilaiset ruostumattoman teräkset. Sauman materiaalin valintaan vaikuttaa käyttöolosuhteet. Tyypillisesti kuivissa sisätiloissa, kuten lähes kaikki varastot ja teollisuusrakennukset, materiaaliksi sopii käsittelemätön teräs.

Erilaisissa eteistiloissa voidaan usein tarvita pinnoitettua terästä, samoin kuin kaikissa ulkoratkaisuissa, tai parkkihalleissa, joihin pääsee ajamaan ulkoa sisään. Ruostumattoman saumat tulevat kyseeseen usein elintarviketiloissa, sekä kohteissa, joissa kemiallinen rasitus on erittäin kovaa. Esimerkiksi rannikolla olevat ulkotilojen saumat ovat potentiaalisia kohteita ruostumattomille liikuntasaumoilla.

Sauman yläpinnan muoto

Kenties yleisin ongelma saumoissa, etenkin vanhemmassa rakennuskannassa, on suora sauma liikennöidyllä alueella. Nykyään on jo varsin yleisesti ymmärretty, että aaltomuotoinen liikuntasauma kovapyörätrukkiliikenteen alla antaa merkittävän hyödyn koko rakennuksen käyttöiän ajaksi.

Suoran sauman yli ajava pyörä kolahtaa saumaan jokaisella ylityksellä. Käytännössä avonainen sauma on kuin kuoppa, jolla on terävät reunat. Mitä enemmän sauma on auennut, sitä suurempi kuoppa. Jatkuvasti sauman yli rullaavat renkaan aiheuttavat iskuja sekä saumaan, että trukin renkaisiin. Saumassa iskut hitaasti murentavat sauman ympärillä olevaa betonia. Ajan kanssa tämä johtaa murtumiin, ja lopulta korjaustarpeeseen. Trukin pyörään kohdistuvat iskut rasittavat pyörää, joka nostaa trukin huoltokustannuksia pyörien vaihdoissa, ja pajalla vietetyssä ajassa. Pyörien lisäksi tärähdyksen voivat vaikuttaa trukin muihinkin osiin. Lisäksi liikutettava kuorma kokee tärähdyksen. Riippuen liikuteltavasta tuotteesta, tällä voi olla vaikutuksia sallittuun ajonopeuteen. Viimeisenä, ja tärkeimpänä tärähdyksen vaikuttavat kuljettajaan. Ympäristöön tärähdykset tuovat meluhaittaa, joka voi suurilla ajonopeuksilla ja tietyn tyylisillä kuormilla olla hyvinkin merkittävä tekijä.

Aaltomuotoinen sauma korjaa kaikki edellä mainitut ongelmat. Kun trukin pyörä kulkee sini-aallon (tai sahalaidan) muotoisen sauman yli, on pyörä tuettuna koko ylityksen ajan. Kuvassa 1 pyörä on keskeltä tuettu yhdeltä puolelta saumaa, samalla kun pyörän reunat ovat jo osittain tuettuna toiselta puolelta. Kun pyörä etenee kuvassa ylhäältä alas, siirtyy tuki reunoilla, ja lopulta pyörän keskiosakin ylittää sauman kokonaan. 

Aaltomuotoiset saumat ovat erityisen herkkiä asennuksen suoruudelle. Hiemankin pystysuorasta poikkeavasti asennettu sauma aiheuttaa nyppylän lattiaan. Mitä leveämpi sauma on aallon reunalta toiselle, sitä tarkemmin sauma tulee saada suoraan.

Kuvassa aaltomuotoisessa saumassa pyörä tukeutuu koko ylityksen ajan. Keltainen alue kuvaa pyörän kosketuspintaa

Kestävät aaltomaiset liikuntasaumamme

Liikuntasaumojen Rolls-Royce

Liikuntasaumojen Mersu

Sauman sallimat pystysuuntaiset liikkeet

Periaatteen tasolla edellisen kappaleen kuvattu aaltomuoto ratkaisee sauman yli ajavat kuormitukset ja niistä johtuvat iskut. Tämä kuitenkin pitää paikkansa vain silloin, kun oletuksena on, että saumassa ei esiinny korkoeroa sauman eri puolilla. Saumojen pystysuuntaisille kapasiteeteille ei ole olemassa Suomessa mitään yleisesti käytettyä vaatimustasoa, ja tämä usein tunnutaankin sivuutettavan lattioiden suunnittelussa lähes kokonaan.

American Concrete instituten antaman ACI 360R-10 betonilattioiden suunnitteluohjeen mukaan kovapyörätrukkiliikenteen käytössä olevan lattian saumojen tasoerojen olisi syytä olla alle 1/100 tuuma, tai 0,25 mm, jotta saavutetaan hyvä käyttöikä. Suuremmilla ilmatäytteisillä renkailla tapahtuvan liikenteen alueella sauman tasoero saisi olla 0,02 tuumaa, tai 0,51 mm.  Saman ohjeen mukaan 0,06 tuuman 1,5 mm tasoero luokitellaan epävakaaksi saumaksi.

Sauman tasoero syntyy kuormituksen alla. Kuormitettu puoli saumasta painuu alaspäin, ja osittain vetää kuormittamatonta puolta mukanaan alaspäin. Laattojen yhteinen painuma, etenkin paksuissa betonirakenteissa on tyypillisesti varsin pieni, mutta jos sauma sallii suuret muodonmuutokset, voi lattiaan muodostua pykälä. Kuten ACI raportti osoittaa, jo hyvinkin maltillinen pykälä lattiassa voi laskea lattian odotettua käyttöikää merkittävästi, ja lisätä laitteiston huoltokustannuksia. 

Sauman muodonmuutokseen vaikuttaa yleensä eniten saumalaitteen ominaisuudet. Perinteinen, pitkälti jo loppunut tapa tehdä sauman kuormansiirto kastamalla harjaterästapin toinen pää paksuun bitumiin, jolloin se pääsee liukumaan vapaammin, antoi varmasti suuret toleranssit, bitumikerroksen painuessa kasaan kuorman alla. Nykyään yksi yleinen tapa on käyttää vaarnalevyjä, joiden toinen puoli on muovikotelossa. Tässä menetelmässä toleranssiin vaikuttaa paljon muovikotelon materiaalin paksuus, kasaanpainuma, sekä kotelon toleranssi vaarnalevyn ympärillä. Toinen tapa on käyttää saumalaitetta muottina, ja hoitaa kuormansiirto betonin itsensä muodostamilla rakenteilla. Näin rakenteeseen ei jää valmistuksesta johtuvia toleransseja, eikä pehmeitä materiaaleja, jotka voisivat painua kasaan kuorman alla.

Sauman kyky pitää sauman eri puolet samassa tasossa vaikuttaa merkittävästi sauman käytökseen liikennöidyssä tilassa. Vaikka sauman yläpinta olisikin aaltomuotoinen, voi se silti olla sopimaton liikennöityyn tilaan, jos sauman kohdalle muodostuu pykälä kovan kuormituksen alla. Pykälän aiheuttama kuormitus voi olla joko paikallaan pysyvä kuorma, kuten varastohyllyn jalka, tai liikkuva kuorma, kuten trukki. Sauman kykyä säilyttää eripuolten korkotasapainoa voisikin kutsua käyttörajatilan ominaisuudeksi.

Liikuntasaumat staattinen kapasiteetti

Kolmas sauman ominaisuus on sen staattinen kapasiteetti. Tämä tarkoittaa käytännössä sauman murtorajatilan mitoitusta. Staattinen kapasiteetti on usein suhteessa myös sen sallimaan painumaan. Kuten yleisestikin mitoituksessa, myös saumojen osalta tulisi tarkastella sekä murto- että käyttörajatilan tapaukset, ja näille tulisi antaa vaatimukset, joita vastaan mitoitus suoritetaan. Käytännön tasolla staattisilla mitoituksilla voidaan vaikuttaa merkittävästi myös koko lattian paksuuteen. Koska staattinen kapasiteetti ja sen vaikutukset ovat varsin laaja kokonaisuus, käsitellään sitä tarkemmin seuraavassa luvussa.

Liikuntasauman staattinen kuormansiirto: merkitys lattian suunnitteluun ja kokonaiskustannuksiin

Maanvaraisten lattioiden suunnittelussa tyypillinen määräävä kuormitustapaus on pistekuorma. Tämä voi syntyä kuormahyllyistä, tai trukkien pyöristä. Koko lattian alueella vapaasti esiintyvä pistekuorma antaa mitoittavan kuormitustapauksen tyypillisesti ensin vapaassa nurkassa, vapaalla reunalla, liikuntasaumassa, ja lopulta keskellä lattiaa. Vapaan nurkan kuormitusta on usein mahdollista luonnollisesti rajoittaa, sillä esimerkiksi selät vastakkain olevat kuormahyllyt, tai trukin pyörät eivät voi esiintyä vapaasti nurkassa. Sama tilanne koskee useimmiten myös vapaita reunoja. Jos kuormitus on sellainen, että se voi esiintyä myös äärilaidoilla, on nurkkia ja vapaita reunoja usein mahdollista vahvistaa kustannustehokkaasti, onhan niiden osuus kokonaispinta-alasta suhteellisen pieni.

Liikuntasaumojen osalta tilanne on toinen. Sauma kulkee usein käytännössä keskellä lattiaa, ja halkoo kulkureittejä. Sauman vaikutusalueella oleva pinta-ala on yleensä myös selkeästi suurempi, kuin reunojen ja nurkkien pinta-ala. Näin lisäraudoitus voi käydä varsin kalliiksi. Paikallisten paksunnosten teko aiheuttaa kustannusten lisäksi muitakin ongelmia, kun vahvennoksen reunaan muodostuu paikallinen jännityspiikki, ja vahvennos voi myös estää sauman aukeamista.

Kuvassa esitetty kuorman jakaantuminen lattian eri osissa. Saumassa esitetty tyypillinen olettama.

Edellä mainittujen syiden vuoksi liikuntasauma jää usein lattian heikoimmaksi kohdaksi. Tyypillinen, etenkin kuitumitoituksissa paljon käytetty tapa, on katsoa liikuntasauman siirtävän osan kuormasta sauman yli. Tämän jälkeen kuormitettu puoli mitoitetaan vapaana reunana, jonka kuormasta on vähennetty sauman siirtämä osuus. Tyypillinen arvo, joka saumalle annetaan, on 40 %. Tällöin esimerkiksi 100 kN kuormasta 40 kN siirtyy sauman yli, ja sauma mitoitetaan 60 kN kuormitettuna vapaana reunana. Alla oleva kuva havainnollistaa tätä mallia.

Tämä mitoitusmalli olettaa sauman kykenevän siirtämään 40 % lattialla esiintyvästä kuormasta. Liikuntasaumojen kapasiteeteissa on kuitenkin eroja. Saman paksuisessa laatassa, samalla betonilujuudella yksi sauma saattaa oman valmistajansa antamien arvojen mukaan saavuttaa 69 kN/m kuormansiirron, kun toinen saumalaite kykenee 83 kN/m siirrettyyn kuormaan. Molemmat esimerkkisaumat ovat valmistajiensa mukaan soveltuvia raskaille kuormituksille.

Esimerkkitapaus

Miksi asiaa ei kannata sivuuttaa

Esimerkkikohteessamme on raskaat kuormitukset, jolloin saumalle syntyy kuormitusta 130 kN/m. 1,5 osavarmuudella kuormitukseksi tulee 195 kN/m. Käytettäessä 40 % normaalisti oletettua kuormansiirtokapasiteettia, sauman tulisi pystyä siirtämään 78 kN/m kuormitusta ylitseen. Esimerkkitapauksessa toisen sauman käyttöasteeksi tulee näin 113 %, kun toinen sauma jää 94 % tasoon.

Jokainen ymmärtää yli 100 % käyttöasteen ongelmat. Heikomman sauman käyttäminen ei kuitenkaan ole mahdotonta, mutta se vaatii lattian mitoittamisen oikealla arvolla. Tässä tapauksessa kuorman siirtokapasiteettina voitaisiin käyttää 35 % arvoa, ja sauma pitäisi mitoittaa vapaana reunana, jossa vaikuttaa 60 % sijaan 65 % kuormasta, eli mitoituskuorma kasvaa noin 8,3 %. Tarkasti mitoitetussa lattiassa tämä saattaa vaatia lisäämään lattian paksuutta.

Kuvassa visualisoidaan kuorman jakaantuminen saumassa kun käytetään heikompaa saumalaitetta.

Vähemmälle huomiolle kuitenkin jää kapasiteetin käyttämättä jättäminen. Vahvempi sauma kykenisi tässä tapauksessa 40 % sijasta siirtämään 42,5 % siirtoon. Tällöin mitoituskuormana voidaan käyttää 57,5 % kuormasta. Jälleen aukeaa mahdollisuus tarkastella lattian mitoitus uudestaan. Mikäli mitoitus on valmiiksi tehty tarkasti, ja käyttöaste on korkea, kuten suuren pinta-alan korkeasti kuormitetuissa lattioissa usein on, voi noin 4 % kuorman alennus näkyä jo lattian paksuudessa.

Kuvassa kuorman jakaantuminen saumassa vahvemmalla saumalaitteella.

Yhteenveto

Oikein suunniteltu lattia kestää paremmin ja voi olla kokonaiskustannuksiltaan halvempi

Kuten esimerkistä käy ilmi, on kuormansiirrossa 40 % oletus yhtä hyvä, kuin pysähtynyt kello ajan katsomiseen, se osuu oikeaan silloin tällöin. Silloin tällöin oikeassa oleminen ei kuitenkaan ole kovin hyvä lähtökohta rakenteiden mitoituksessa. Jos rakenne alimitoitetaan, on tietenkin ilmeinen riski ylikuorman aiheuttamille ongelmille. Ylimitoittaminen on puolestaan resurssien ja rahan tuhlaamista.

Esimerkkikohteessa lattian kustannuksen laskeminen edellyttäisi tietenkin saumojen €/m hintavertailua, mutta lisäksi pitäisi laskea, vaatiiko heikompi, ja yleensä myös edullisempi sauma paksumman lattian toimiakseen luotettavasti, ja vastaavasti pystytäänkö vahvemmalla saumalla ohentamaan lattiaa sentti tai kaksi. Lattian paksuus vaikuttaa suoraan materiaalikustannuksiin, sekä mahdollisesti työsuoritteen hintaan. Lisäksi säästynyt betoni vähentää kohteen kokonais- CO2 päästöjä. Kenties haastavin asia kustannusten selvittämisessä on käytön aikaisten kustannusten vaikutus. Tasaisempi sauma kuluttaa trukkien pyöriä vähemmän, ja mahdollistaa suuremmat ajonopeudet, jolloin rakennuksen käyttökulut laskevat samalla kun tuottopotentiaali kasvaa.

Liikuntasauman asennus

Asennus

Sauman toiminnan kannalta oikea asennus on oleellista. Asennuksessa virheitä tyypillisesti sattuu sauman korkomaailmassa, sauman suoruudessa, tai virheellisissä kiinnityksissä, jotka voivat sulkea sauman pysyvästi. Normaalisti kaikki liikuntasaumat on syytä tuoda koko rakenteen läpi lattian yläpintaan asti. Jos aluslaatassa kulkee liikuntasauma, ja sauman yli kulkee alustaan kiinnitetty rakenne, jossa sauma ei kulje samassa linjassa, on merkittävä riski pintamateriaalin halkeilulle sauman kohdalla. Sauma siis tekee itsensä näkyviin pintarakenteessa. Jos pintarakenne kelluu, kuten parkettilattiassa, ei saumaa tarvitse yleensä tuoda läpi.

Korko

Yleisohje sauman asennuksen korkoon on, että sauma tulee asentaa lattian yläpinnan kanssa tasaan. Tämä pätee normaalisti kaikissa betonilattioissa. Jos lattiaan asennetaan esimerkiksi puristelaattaa päälle, voidaan sauman korkomaailmassa poiketa yleisohjeesta. Ihanteellisesti asennettu sauma näkyy lattiapinnasta, mutta se ei aiheuta siihen minkäänlaista tasoeroa, vaan on tasan samassa korossa kuin ympärillä oleva lattia. Usein näkee, että sauma on jäänyt liippauksen yhteydessä muutaman millimetrin lattiapinnan alle, ja sauman päällä kulkee ohut sementtiliimakerros. Tämä kerros on herkkä vaurioitumaan, ja aiheuttaa sauman kohdalle ”kuopan”, kun kerros murenee pois. Voimakkaasti liikennöidyissä kohteissa tämä voi heikentää rakenteen käyttöikää.

Suurempi korkoero aiheuttaa lattian murtumisen sauman kohdalta. Hallitsematon murtuma on esteettisesti erittäin huono, ja etenkin liikenteen alla se vaurioituu helposti, aiheuttaen korjaustarpeita.

Suoruus

Sauma tulee aina asentaa pystysuoraan. Suorilla saumalaitteilla vinoon asennettu sauma saattaa estää sauman aukeamista. Estetty aukeaminen johtaa ei-toivottuihin halkeamiin sauman vierellä. Aaltomuotoisilla saumoilla aukeamattomuuden lisäksi vinoon asennettu sauma aiheuttaa töyssyn lattiaan, joka haittaa etenkin kovapyörätrukkien liikennettä.

Kiinnityspisteet ja -tavat

Sauman kiinnitykset alustaan ja raudoituksiin tulee aina tehdä valmistajan ohjeen mukaan. Väärin asennetut saumat voivat lukkiutua, jolloin se eivät pääse aukeamaan tarkoitetusti. Aukeamaton sauma aiheuttaa ei-toivottuja halkeamia sauman viereen. Kun saumoja asennetaan hitsaamalla, hitsaukset on syytä jättää pinnallisiksi, jottei hitsi kiinnitä sauman eri puolia toisiinsa.

Muut liikuntasaumamme

Liikuntasaumojen Mersu

Liikuntasaumojen Volkkari

Liikuntasaumojen Smartti

Valumavesitiivis liikuntasaumaprofiili

Valitse oikea liikuntasauma kohteeseesi valintataulukkomme avulla

Liikuntasaumaa on totuttu pitämään lattian heikkona kohtana. Näin ei kuitenkaan ole pakko olla, vaan sauman oikealla valinnalla siitä voidaan saada käytännössä yhtä vahva kuin muukin lattia.

 

Haluatko tietää lisää?

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme

 Timo Ojaranta

Timo Ojaranta

Tuotepäällikkö

Betonilattia- ja kalliorakennustuotteet

Juha Kokkonen

Juha Kokkonen

Myyntipäällikkö

Rakennustuotteet ja rakennesuunnittelun tuki, vetotangot

Ratkaisut

Ratkaisuihin olemme koonneet tietoa eri aihealueista – sopivista tuotteista, niiden valintaan vaikuttavista tekijöistä ja työskentelyyn liittyvistä huomioista. Tarjoamme ohjeita, esimerkkejä ja vinkkejä, jotka auttavat onnistumaan.